Kahvinkeitin - Tuo aamun pelastus
Robert’s Coffee
Jätä kommentti
Koska olen useampaan otteeseen kirjoittanut maailman suurimmasta kahvilaketjusta Starbucksista, otan tarkempaan syyniin kotimaisen kahvilaketjun, Robert’s Coffeen. Kahvilaketjulla on mielenkiintoinen historia, sillä sen perusti kuuluisaan Pauligin kahvisukuun kuuluva Robert Paulig vuonna 1987, joka ajautui riitoihin muun suvun kanssa. Paulig – nimen käytöstä on riidelty suvun jäsenten kesken useamman vuosikymmenen mutta varmaa on se, että Robert’s Coffee on ollut keskeisessä osassa luomassa Suomeen eurooppalaiset stardardit täyttävää kahvilakulttuuria.
Robert’s Coffeen perusti Robert Paulig vuonna 1987. Robert Paulig oli aiemmin yrittänyt viedä pörssiin Paulig – yhtiön, mutta suvun muut jäsenet olivat torpanneet idean. Tästä aiheutuneen välirikon takia Robert Paulig lähti omille teilleen ja perusti Robert’s Coffee – kahvilan, paahtimon ja loi tämän ympärille omaa nimeään kantavan brändin. Suurin osa kuluttajista ei tiedäkään, että Robert Paulig tuotteille sekä Paulig – tuotteilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Aiheutuneesta nimisekaannuksesta Paulig-yhtiöt haastoivat Robert Pauligin oikeuteen vuonna 2006 tavaramerkki- sekä toiminimioikeuden rikkomisesta. Oikeus kielsi Robert Pauligia käyttämästä ”Robert Paulig” sekä ”The Robert Paulig Coffee Family Products” – tunnuksia ja sloganeita. Sen sijaan hän sai käyttää tuotteissaan ”Coffee by Robert Paulig” – tunnusta.
Riitaisasta ja oikeudenkäyntien täyttämästä historiasta huolimatta Robert’s Coffeesta tulee monia Suomen parhaita kahveja. Yhtiö on onnistunut brändäämään ja luomaan sekä suomalaisia että ulkomaalaisvaikutteisia kahveja suodatinkeitosta maustettuihin espressojauhatuksiin. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen kahvilaketjun laajentumista sekä mahdollisuuksia maailmanvalloitukseen.
Helsingin kahvilat osa 1
Jätä kommentti
Helsinki on ehdottomasti Suomen paras paikka nauttia laadukkaat erikoiskahvit ja leivokset. Tarjonta on paljon ja kaupungista löytyy erinomaisia kahviloita niin erikoiskahveista pitäville, ylellisyyttä ja klassisuutta arvostaville kuin koneen kanssa töitä tekevillekin. Listaan tässä kahviloita, jotka ovat hintansa arvoisia.
MBAR
Mbar on lasipalatsissa sijaitseva kahvila, joka illan tullen muuntuu baariksi sekä live-areenaksi jossa niin dj:t kuin stand-up koomikotkin laittavat parastaan. Päivisin se on kuitenkin rauhallinen kahvila, jossa onnistuu helposti työnteko sillä Mbarissa on yksi kaupungin nopeimmista ilmaisista langattomista verkoista. Mikäli omaa konetta ei ole mukana, on kahvilassa yleisiä koneita, joihin voi ostaa edullisesti nettiaikaa. Kahvien ja muiden tuotteiden hintataso on huomattavasti edullisempi kuin esimerkiksi vieressä sijaitsevassa Cafe Javassa. Erityismainintana täytyy todeta, että Mbarista saa keskustan edullisimmat salaatit sekä ehkäpä kaupungin parhaat croissantit.
Osoite: Mannerheimintie 22-24
Aukioloajat klo 9-02
LA TORREFAZIONE
Stockmannin vieressä toisessa kerroksessa Aleksanterinkadulla sijaitseva La Torrefazione on monien vannoutuneiden kahvilakävijöiden mielestä Helsingin ainoa oikea kahvila. Oikeasti ammattitaitoiset baristat, arvokkaat sekä aidot oikeat italialaiset kahvikoneet sekä laadukkaat pavut tuovat hyvinkin italialaisia vivahteita suomalaiseen kahvikulttuuriin. La Terrefazione myös paahtaa ja jauhaa omia kahveja, joita voi ostaa mukaan kotona keitettäväksi.
Kahvilasta löytyy myös herkullisia pieniä ruokia sekä lounasta italialaiseen tyyliin kuten Suomessa hyvin harvasta paikasta saatavaa taleggio-juustoa, kalmarirenkaita sekä Osso Bucoa.
Osoite: Aleksanterinkatu 50 Aukioloajat: MA-PE 07.30 – 20.00, LA 09.00-19.00 ja SU 11.30-17.30
Suomalainen kahvilakulttuuri osa 2
Jätä kommentti
Millainen kahvi- ja kahvilakulttuuri Suomessa sitten nykyään on? Vaikka suomalaiset ovat suurimpia kahvinkulutttajia maailmassa, on meillä yleisin kahvi vieläkin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Pula-ajan tavoittelu on siis jäänyt Suomeen, sillä vaaleapaahtoinen kahvi on tummapaahtoista halvempaa ja saa myös vatsan sekaisin. Hinta merkitsee ja tämä on myös yksi syy, miksi moni juo kahvinsa vieläkin kotona. On järkevämpää ostaa kolmen euron paketti Saludoa ja keittää sillä viikon verran kahvia kotona kuin nauttia kolmen euron arvoisen kahvikupin kahvilassa. Tämä on toki taloudellisesti järkevää, mutta ostaessaan kahvilassa kahvin, kuluttaja saa muutakin kuin päivän pannussa pyörinyttä suodatinsumppia: samalla hän tulee maksaneeksi palvelusta, miljööstä sekä vaikkapa kahvilassa löytyvistä lehdistä. Kahvillakäynti ei kuitenkaan ole kovin houkuttelee, koska hinta-laatusuhde on hyvin heikkoa.
Palvelua ei ole se, että kahvilanpitäjä pystyy hoitamaan koko asiakaspalvelutilanteen sanomatta sanakaan, samalla tiskin takana pyörii nk. baristoja, joiden ainoa motiivi toimia alalla on työn määräaikaisuus. Lisäksi monet nk. kahvilat näyttävät vieläkin keskiolutpaikoilta. Resepti menestykseen ja hyvään kahvilakulttuuriin olisikin laadukkaat ja työtään arvostavat baristat, pöytiintarjoilu ja muu asiakkaan huomioon ottaminen sekä oikeasti kahvilalta näyttävät kahvilat. Samalla koko kahvinjuonnin olisi hyvä muuttua sosiaaliseksi tapahtumaksi. Höyryävän kuuman juoman äärellä kun ei voi olla kuin hymyssä suin.
Suomalainen kahvilakulttuuri osa 1
Jätä kommentti
Edellisessä kirjoituksessani sivusin suomalaisen kahvilakulttuurin heikkoa tasoa. Aihe kuitenkin ansaitsee ehdottomasti oman kirjoituksensa, sillä aihe on tärkeä. Ensiksi on syytä aloittaa suomalaisesta KAHVIkulttuurista. Kuinka suomalainen juo kahvia? Ensimmäinen mielikuva suomalaisesta juomassa kahviaan on, että hän keittää kahvit kotona itselleen. Tuijottaa omia peltojaan ikkunasta kahvikupin äärellä. Ensimmäinen mielikuva italialaisesta juomassa kahviaan on kahvilassa pöytiintarjoiltuna vilkkaan kävelykadun terassilla. Eikä ikinä yksin. Voidaankin todeta että suomessa on kahvikulttuuria mutta ei kahvilakulttuuria.
Aina näin ei ole ollut. Koska Suomi teollistettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin huimat sotakorvaukset ajoivat ihmiset kaupunkeihin tekemään töitä, on varsinainen suurimuotoinen kaupunkikulttuuri syntynyt vasta noin 60 vuotta sitten. Samalla sota toi Suomeen huonolaatuisen suodatinkahvin josta on hyvin vaikea ollut päästä eroon. Ennen sotia etenkin Helsingissä vallitsi hyvin laadukas kaupunkikulttuuri, johon myös kahvilakulttuuri olennaisena osana liittyi. Helsingissä sai tuoretta kahvia ja jäätelöä kaupungin italialaisilta asukkailta ja Kämpin kahvilassa ja baarissa Tulenkantajat paistattelivat päivää muun kulttuurikerman kanssa. Kahvilakulttuuri oli voimissaan Helsingissä kultaisella 1920-luvulla. Toki tästä kahvilakulttuurista nautti vain murto-osa ihmisistä, sillä Suomi eli vahvasti maaseudulla.
Pula-aika ja elintarvikekortit tappoivat suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuurin, niinkuin muuallakin euroopassa. Mutta sodan jälkeen kahvikulttuuri ei noussut entiseen loistoonsa eikä popularisoitunut kasvavissa kaupungeissa. Sodanaikaiset ja maaseudulla opitut kahvinjuontitavat tulivat kaupunkeihin muuttavien mukana.
Jätä kommentti
Maailman suurin kahvilaketju Starbucks lienee tulossa kovalla rytinällä Suomeen lähivuosina. Esivalmistelua on tehty jo jonkin aikaa sillä vuosi sitten kauppoihin ilmestyivät ah-niin-ihanan-herkulliset valmiskahvit kuten Aztech Mocca Latte, Seattle Latte, Double Shot Espresso jne… Suomen valloitusta valmistellaan myös avaamalla Helsinki-Vantaalle kaksi Suomen ensimmäistä Starbucks-kahvilaa: toinen kaikelle yleisölle avoinna olevalle lähtöselvitysalueelle ja toinen turvatarkastusten toiselle puolelle Tax-Free-alueelle. Itse olisin markkinapotentiaalia ja segmenttiä selvittääkseni avannut yhden kahvilan Helsingin keskustaan lentoaseman sijasta, sillä kahvilan potentiaalisesta suosiosta on vaikea sanoa mitään pelkkien lentoasemakävijöiden toimesta: moni lentoa odottava ulkomaalainenhan menee vanhasta tottumuksestaan kahville Starbucksiin eikä se kerro suosiosta suomalaisten keskuudessa.
Elvyttääkö Starbucks Suomen kahvilakulttuurin?
Täytyy toivoa että Starbucksin Suomen valloitus todella onnistuu. Vaikka Suomessa juodaan kahvia eniten maailmassa, on täällä kahviloiden laatu valitettavan huonoa. Suodatinkahvi on laihaa, suomalaiset suosivat jostain ihmeellisestä syystä vaaleaa paahtoa joka saa vatsan kipeäksi ja maistuu kitkerältä eikä kotimaisten baristojen osaaminen hyvällä tasolla. Toivottavasti barista-ammatti saisi Suomessa sen arvostuksen, mitä vaikkapa sillä on Ranskassa, Italiassa tai Yhdysvalloissa. Kyseessä on kuitenkin pitkät perinteet omaava klassinen käsityöammatti. Toivottavasti sille ei käy samoin kuin baarimikoille on käynyt Suomessa; työstä on tullut matalapalkkaista ja halveksittua jota tehdään opintojen ohessa. Ammattiylpeyttä ei ole koskaan ollutkaan eikä omasta työstä osata olla ylpeitä. Toivottavasti Starbucks toisi kauan kaivattua kahvilakulttuurin elvytystä tai edes tekohengitystä Suomeen.
Maailman kallein kahvi
Jätä kommentti
Sivettikissa ruokailemassa
Kävin ostamassa muutaman sataa grammaa hienoksi jauhettua etiopialaista Lasipalatsiin vastikään avatusta Caffista. Huomasin myös että liikkeestä on mahdollista tilata maailman kalleinta kahvia; Kopi Luwakia hintaan 30€ 100 grammaa eli 300 euroa kilo! Kahvia ei liikkeessä ole vaan se täytyy tilata muutaman päivän varoajalla jolloin pavut jauhetaan Lahden toimipisteessä ja toimitetaan Helsinkiin. Pääasiassa Indonesiassa valmistettava Kopi Luwak tuotetaan siten, että kahvipuihin päästetään ruokailemaan sivettikissoihin kuuluvia musankeja, jotka syövät kahvinpapuja. Koska musankin ruoansulatusjärjestelmä ei pysty sulattamaan kovia kahvipapuja, kulkeutuvat kopi luwakit läpi kissan elimistön jonka jälkeen kahvinpavut kerätään kissan ulosteesta, pestään ja paahdetaan. Tästä lystistä, joka sisältää paljon käsityötä, syntyy maailman kalleinta kahvia ja kupillinen tätä kahvia saattaakin maksaa usean kymmentä euroa.
Kahvin aromin erityisyyden takaavat kissan vatsahapot ja ruoansulatusentsyymit. Maussa sanotaan olevan lukuisia vivahteita suklaasta sekä karamellista.
En ole vielä päässyt tätä makunautintoa kokeilemaan, mutta tarkoitus olisi tilata sadan gramman verran kopi luwakia. Mietin vain että kuinka saisin parhaimmat aromit esille tästä kahvista. Nykyisin kotona ei ole kuin mutteripannu, jonka kautta kaikkia perusespressojenkaan aromeita ei saa esille. Kuka teistä lukijoista olisi valmis maistamaan tätä makuelämystä?
Kahvinkeitin netistä
Jätä kommentti
Kahvinkeittimet, etenkin laadukkaat, tuppaavat maksamaan kohtuullisen paljon. Moccamastereiden hinnat liikkuvat kivijalkakaupoissa 150-200 euron välillä ja laadukkaista espresso-keittimistä saa maksaa huomattavasti enemmän.
Netissä kaikki on halvempaa, joten miksi ei siis kahvinkeittimetkin. Pikakatsaus Vertaa.fi sivustolle ja muutamaan verkkokauppaan osoittaa, että kahvinkeittimistä ei ole pulaa. Suurin osa malleista ovat kuitenkin alle 50€ sekunda tavaraa (esimerkiksi Elloksen verkkokaupassa) eikä parhaita tuotteita löydy ollenkaan. Jos siis haluat oikeista premium kahvinkeittimiä, etkä tyydy suomalaiseen suodatinkahviin, kannattaa suunnata suosiolla Caffe Centraleniin.
Jos kuitenkin Moccamaster tai vastaava tiputtelija on hakusessa, niin kaupat kannattaa tehdä netissä. Esimerkiksi Stockkalla noin 170€ maksava KBG741-Moccamaster irtoaa Markantalon nettikaupasta 140€ ja Hobbyhallista 143€. Hieman käytettynä tuote irtoaa Huuto.netistä jopa puoleen hintaan, nopealla vilkaisulla edullisin maksoi 50€.
Huuto.net tarjoaa ystävällisesti myös pikavippiä, jolla voi ostokset rahoittaa. How nice. Vähän niin kuin OK Moneyn Joustoraha vai oliko Joustolaina jossa käyttäjille tarjotaan ”laskulla maksamista” maksuvaihtoehtona, tosin pikavippien korkoilla. Ehkä kannattaa jättää kahvinkeittimet ostamatta, jos tosiaan tarvitsee lainaa sen rahoittamiseen. Kahvi on hyvää mutta ei niin hyvää.
Verkkokaupat
- Ellos.fi – sekundaa halvalla
- Stockman (https://stockmann.com/webapp/wcs/stores/servlet/Category/Kahvinkeittimet/11630/11615/11616/11629#Odatedesc;) – jotain laadukkaita mutta enimmäkseen sekundaa. Kallis.
- Markantalo – Sekundaa mutta Moccamasterit erittäin halvalla
- Huuto.net – käytettyjä edullisesti
- Caffe Centralen – jumalainen paikka mutta eipä ole netissä.
Kahvikaupat
Jätä kommentti
Helsinkiin on tullut muutamia hyviä kahvikauppoja viime aikoina. Tämä onkin ollut ilahduttavaa, sillä nykyään Caffe to Go:n voi töihin mentäessä ottaa mukaansa tietäen samalla saavansa laatua ja samalla voi myös kotiin viemisiksi ostaa hyviä espresseja maisteltavaksi. Asiakaspalvelu näissä liikkeissä on huippuunsa hiottu ja pelkällä mutteripannullakin voi kotibarista luoda itselleen herkullisia hetkiä!
Caffi
Yksi parhaista paikoista hankkia laatukahvinsa tällä hetkellä on Lasipalatsissa liikkeensä avannut Caffi. Liike myy Amerikkalaisia, Afrikkalaisi ja Aasialaisia laatukahveja joka makuun. Kahvit saa mukaansa joko valmiiksi jauhettuna tai papuina, jotka voi jauhaa kotona itse. Valmisjauhe sopii niille joilla ei ole mahdollisuutta jauhaa kahvia kotona, mutta hyvänä jauhe säilyy vain noin viikon. Isompia satseja ostettaessa pavut ovatkin varmempi valinta niiden säilyvyyden takia. Valikoimissa mm maailman tuhdeinta kahvia Sumatra Madhelingia, sivettikissojen ulostamaa Kopi Luwak -kahvia(maailman kalleinta kahvia, 26 euroa 100 grammaa! Erittäin siirappinen ja makea kahvi jonka hapokkuus pieni) sekä hyvin suklaista Brazilian Bourbonia.
Myymälät sijaitsevat kauppakeskus Sellossa sekä Lasipalatsissa maatilatorin vieressä.
Kaffa Roastery
Etelä-Helsingissä Punavuoressa sijaitseva Kaffa Roastery myy kahvien lisäksi laadukkaita barista-koneita ja välineitä. Valikoimaa löytyy useiden tuhansien eurojen kahvikoneista huokeisiin, mutta laadukkaisiin muttereihin. Huomionarvoista on että kaupasta saa erittäin harvinaista etiopialaista Nekisse kahvia, jolla voitettiin edellisvuoden SM-Barista mestaruus! Kaffalla on myös Pursimiehenkadun toimipisteessä varsin miellyttävä kahvila, jossa vierähtää tovi jos toinenkin.
Lyhyt opas eri kahveihin
Jätä kommentti
Kahvilassa käydessä tulee juotua usein sitä perinteistä suodatinkahvia, joka on pahimmillaan keitetty aamulla ja maistuu kauhealta jo tunnin jälkeen. Lähes kaikki suodatinkahvi Suomessa on vaaleapaahtoista, jota moni kahviin perehtynyt ei edes pidä oikeana kahvina. Lisäksi vaaleapaahtoinen kahvi aiheuttaa närästystä toisinkuin tummapaahtoinen, joka on huomattavan vatsaystävällinen. Kun seuraavan kerran menet kahvilaan, kokeile näitä:
Espresso. Pienestä, 25-35 millin koosta huolimatta tässä kahvissa on potkua! Se on nopea nauttia, piristää ja hellii vatsaa. Espresso tehdään baristakoneilla, joissa kahvi puristetaan noin 8 barin paineella läpi herkulliseksi kahviksi. Italiassa espressoa kutsutaan yksinkertaisesti nimellä ”Caffe”. Espresson tekemiseen on lukuisia koulukuntia. Italiassa osa nautiskelijoista nauttii pressonsa esimerkiksi Grappan tai muun viinan kanssa. Mikäli kahvilassa lukee ”Doppio”, se tarkoittaa tuplaespressoa samassa kupissa.
Cafe Americano. Mikäli haluat suodantinkahvin tyylisen kahvin, kokeile Cafe Americanoa. Se tarkoittaa espressoa, johon on sekoitettu kuumaa vettä. Osassa kahviloissa espresso sekoitetaan kahvin kanssa suoraan, mutta ”paremmissa paikoissa” asiakkaalle tuodaan isossa kupissa espresso sekä pieni kannullinen lähes kiehuvaa vettä. Makuasia.
Cafe Au lait. Tämä kahvijuoma on kotoisin Ranskasta. Se tarkoittaa kirjaimellisesti kahvia maidon kanssa. Kahvi sekoitetaan kuuman maidon kanssa. Se muistuttaa italialaista Cafe Lattea, mutta Au laitissa käytetään hyvin tummaa ranskalaista pannukahvia.
Caffe Latte muistuttaa pitkälti edellä mainittua Au laitia, mutta 7cl espressoa valutetaan vaahdotetun maidon kanssa kuppiin, mutta usein myös lasiin. Italiassa tapana on juoda Caffe Latte kahvikupin sijaan korkeista laseista.
Cappuccino on italialainen aamupäiväkahvi, joka nautitaan aamiaisen ja lounaan välissä. Se koostu espressosta sekä vaahdotetusta maidosta, joka tarjoillaan kahvikupista, toisinkuin Caffe Latte.
Tarjoilija, kahvini maistuu puurolta
Jätä kommentti
Näin on, kävin Helsingissä Wayne’s Coffeessa hakemassa aamuista kahviani ja maku oli todella ihmeellinen. Mistään sen kummallisemmasta kahvista ei tosiaan ollut edes kyse, vaan ihan tavallinen vaalea paahto mukaan. Maku iski ensin kylkiin jonka jälkeen se kiipesi selkää pitkin takaraivoon, luulin kuolevani siihen kouristuksenomaiseen tunteeseen. Myöhemmin selvisi, että kahviini oli laitettu vanhentunutta maitoa. Tästä johtui hyvin imelä ja paakkuinen kokonaisuus, josta en kyllä jaksanut hakea edes korvauksia.
Jäi mietityttämään, kuten tässä blogissa on aikaisemmin puhuttukin, että mikä näitä ketjukahviloita oikein vaivaa? Syy ei voi olla yksistään työntekijöiden, olisi väärin marssia sisään tämän 18-kesäisen harjoittelijan luokse ja sanoa että tästä hommataan sulle varoitus. Syy on kuitenkin jonkun, mutta kenen? Mielestäni se, että maito on vanhaa, on sekä henkilökunnan osaamattomuutta, mutta myös selvän koulutuksen puuttuminen. Tiedän kavereiltani kuulluista kokemuksista, että useat ketjukahvilat etenkin säästävät kaikissa mahdollisissa kustannuksissa mitä työntekijöiden ja näin ollen myös työnlaatuun tulee. Asiat näytetään nopeasti korkeintaan jonkun toisen työntekijän toimesta ja loput opetellaankin sitten itse, kun työnantaja jättää nuoret harjoittelijat oman onnensa nojaan säästöjen takia.
Kumpi onkaan sitten tärkeämpää, palvelun laatu vai jokaisen pennin hilloaminen?
Suomessa kahviloiden linjaus on yleisestikin outo, sillä niin palvelun ja tuotteiden tasosta aina sulkemisaikoihin joku voisi vetää johtopäätöksen, etteivät kahvila-yrittäjät halua rahaa. Usein tulee tilanteita missä kahvilaan voisi mennä istumaan työpäivän päätteksi ehkä tapaamaan jotain, tai istumaan sateelta tai kuumuudelta suojassa. Sitten kun töistä pääsee, niin kaikki pienet kivat yksityiset kahvilat ovatkin jo sulkeneet ovensa? Hassua. Kahvi haetaan siis useimmiten wayne’s, robert’s tai java-kahviloiden tiskeiltä missä voi käydä juurikin niin, että saat kahvisi puurona.
Mielenkiintoinen lisäys vielä tähän aiheeseen, jonka olen huomannut myös viimeisien viikkojen aikana. Lasipalatsin viereen on ilmestynyt herttainen vaunu joka myy lettuja, limua ja kahvia ohikulkijoille. Idea on takuumenestys, mutta kuulin samalla myös että kyseinen vaunu on melko kiistanalaisella paikalla, ja valituksia liikeidealle on tullut ennenkaikkea viereiseltä cafe javalta.
Hauskaa sinänsä, että Cafe Java on huolissaan asiakkaidensa menettämisestä pienelle kojulle jota vielä hoitaa yksi tai kaksi työntekijää. Tässä tapauksessa siis laatu korvaa määrän, mutta valittamisen sijaan Java voisi keskittyä miettimään olisiko heidän omassa tasossaan kenties jotain paranneltavaa. Sama koskee myös Robertsin ja Waynesin kahviloita, missä tänäkin kesänä kesätyöntekijöitä palkataan kun sesonki on kiireisempää, mutta penniä venytetään silti.
Hilloamisen sijaan jos palvelussa näkyisi selkeä panostus myös työnantajan puolelta, niin ne samat asiakkaat ehkä palaisivat myös kesäsesongin loputtua.
Kahvinkeitin - Tuo aamun pelastus 