Kahvinkeitin - Tuo aamun pelastus
Helsingin kahvilat osa 1
Jätä kommentti
Helsinki on ehdottomasti Suomen paras paikka nauttia laadukkaat erikoiskahvit ja leivokset. Tarjonta on paljon ja kaupungista löytyy erinomaisia kahviloita niin erikoiskahveista pitäville, ylellisyyttä ja klassisuutta arvostaville kuin koneen kanssa töitä tekevillekin. Listaan tässä kahviloita, jotka ovat hintansa arvoisia.
MBAR
Mbar on lasipalatsissa sijaitseva kahvila, joka illan tullen muuntuu baariksi sekä live-areenaksi jossa niin dj:t kuin stand-up koomikotkin laittavat parastaan. Päivisin se on kuitenkin rauhallinen kahvila, jossa onnistuu helposti työnteko sillä Mbarissa on yksi kaupungin nopeimmista ilmaisista langattomista verkoista. Mikäli omaa konetta ei ole mukana, on kahvilassa yleisiä koneita, joihin voi ostaa edullisesti nettiaikaa. Kahvien ja muiden tuotteiden hintataso on huomattavasti edullisempi kuin esimerkiksi vieressä sijaitsevassa Cafe Javassa. Erityismainintana täytyy todeta, että Mbarista saa keskustan edullisimmat salaatit sekä ehkäpä kaupungin parhaat croissantit.
Osoite: Mannerheimintie 22-24
Aukioloajat klo 9-02
LA TORREFAZIONE
Stockmannin vieressä toisessa kerroksessa Aleksanterinkadulla sijaitseva La Torrefazione on monien vannoutuneiden kahvilakävijöiden mielestä Helsingin ainoa oikea kahvila. Oikeasti ammattitaitoiset baristat, arvokkaat sekä aidot oikeat italialaiset kahvikoneet sekä laadukkaat pavut tuovat hyvinkin italialaisia vivahteita suomalaiseen kahvikulttuuriin. La Terrefazione myös paahtaa ja jauhaa omia kahveja, joita voi ostaa mukaan kotona keitettäväksi.
Kahvilasta löytyy myös herkullisia pieniä ruokia sekä lounasta italialaiseen tyyliin kuten Suomessa hyvin harvasta paikasta saatavaa taleggio-juustoa, kalmarirenkaita sekä Osso Bucoa.
Osoite: Aleksanterinkatu 50 Aukioloajat: MA-PE 07.30 – 20.00, LA 09.00-19.00 ja SU 11.30-17.30
Suomalainen kahvilakulttuuri osa 2
Jätä kommentti
Millainen kahvi- ja kahvilakulttuuri Suomessa sitten nykyään on? Vaikka suomalaiset ovat suurimpia kahvinkulutttajia maailmassa, on meillä yleisin kahvi vieläkin vaaleapaahtoinen suodatinkahvi. Pula-ajan tavoittelu on siis jäänyt Suomeen, sillä vaaleapaahtoinen kahvi on tummapaahtoista halvempaa ja saa myös vatsan sekaisin. Hinta merkitsee ja tämä on myös yksi syy, miksi moni juo kahvinsa vieläkin kotona. On järkevämpää ostaa kolmen euron paketti Saludoa ja keittää sillä viikon verran kahvia kotona kuin nauttia kolmen euron arvoisen kahvikupin kahvilassa. Tämä on toki taloudellisesti järkevää, mutta ostaessaan kahvilassa kahvin, kuluttaja saa muutakin kuin päivän pannussa pyörinyttä suodatinsumppia: samalla hän tulee maksaneeksi palvelusta, miljööstä sekä vaikkapa kahvilassa löytyvistä lehdistä. Kahvillakäynti ei kuitenkaan ole kovin houkuttelee, koska hinta-laatusuhde on hyvin heikkoa.
Palvelua ei ole se, että kahvilanpitäjä pystyy hoitamaan koko asiakaspalvelutilanteen sanomatta sanakaan, samalla tiskin takana pyörii nk. baristoja, joiden ainoa motiivi toimia alalla on työn määräaikaisuus. Lisäksi monet nk. kahvilat näyttävät vieläkin keskiolutpaikoilta. Resepti menestykseen ja hyvään kahvilakulttuuriin olisikin laadukkaat ja työtään arvostavat baristat, pöytiintarjoilu ja muu asiakkaan huomioon ottaminen sekä oikeasti kahvilalta näyttävät kahvilat. Samalla koko kahvinjuonnin olisi hyvä muuttua sosiaaliseksi tapahtumaksi. Höyryävän kuuman juoman äärellä kun ei voi olla kuin hymyssä suin.
Suomalainen kahvilakulttuuri osa 1
Jätä kommentti
Edellisessä kirjoituksessani sivusin suomalaisen kahvilakulttuurin heikkoa tasoa. Aihe kuitenkin ansaitsee ehdottomasti oman kirjoituksensa, sillä aihe on tärkeä. Ensiksi on syytä aloittaa suomalaisesta KAHVIkulttuurista. Kuinka suomalainen juo kahvia? Ensimmäinen mielikuva suomalaisesta juomassa kahviaan on, että hän keittää kahvit kotona itselleen. Tuijottaa omia peltojaan ikkunasta kahvikupin äärellä. Ensimmäinen mielikuva italialaisesta juomassa kahviaan on kahvilassa pöytiintarjoiltuna vilkkaan kävelykadun terassilla. Eikä ikinä yksin. Voidaankin todeta että suomessa on kahvikulttuuria mutta ei kahvilakulttuuria.
Aina näin ei ole ollut. Koska Suomi teollistettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin huimat sotakorvaukset ajoivat ihmiset kaupunkeihin tekemään töitä, on varsinainen suurimuotoinen kaupunkikulttuuri syntynyt vasta noin 60 vuotta sitten. Samalla sota toi Suomeen huonolaatuisen suodatinkahvin josta on hyvin vaikea ollut päästä eroon. Ennen sotia etenkin Helsingissä vallitsi hyvin laadukas kaupunkikulttuuri, johon myös kahvilakulttuuri olennaisena osana liittyi. Helsingissä sai tuoretta kahvia ja jäätelöä kaupungin italialaisilta asukkailta ja Kämpin kahvilassa ja baarissa Tulenkantajat paistattelivat päivää muun kulttuurikerman kanssa. Kahvilakulttuuri oli voimissaan Helsingissä kultaisella 1920-luvulla. Toki tästä kahvilakulttuurista nautti vain murto-osa ihmisistä, sillä Suomi eli vahvasti maaseudulla.
Pula-aika ja elintarvikekortit tappoivat suomalaisen kahvi- ja kahvilakulttuurin, niinkuin muuallakin euroopassa. Mutta sodan jälkeen kahvikulttuuri ei noussut entiseen loistoonsa eikä popularisoitunut kasvavissa kaupungeissa. Sodanaikaiset ja maaseudulla opitut kahvinjuontitavat tulivat kaupunkeihin muuttavien mukana.
Kahvinkeitin - Tuo aamun pelastus 